Niin vain alkaa taas metsäkanalintukausi päättymään. Lokakuun viimeinen metsästysviikonloppu vietettiin Kontiolahden metsissä Manun kanssa. Lauantaina ei metsässä tuntunut liikkuvan mikään. Koira ei saanut hajuja linnuista eikä myöskään törmännyt vahingossa lintuihin. Myöskään itse en nähnyt lintuakaan enkä edes kuullut lentoonlähdön ääniä. Pyytkin säästelivät vihellyksiään eikä pyytäkään päässyt kunnolla pillittämään.
Sunnuntai aloitettiin normaalista poikkevassa järjestyksessä: ensin pyyn pillitys ja sitten vasta lenkki Manun kanssa. Nähtävästi pyyt viettivät lepopäivää jo lauantaina, koska sunnuntaina ne olivat palanneet vanhoille pelipaikoille. Aika nopeasti pyyt alkoivat vastaamaan pillitykseen ja ensimmäinen näköhavaintokin saatiin nopeasti. Pyy lähti kiertämään tasan 180 astetta siitä suunnasta, mistä ensimmäinen vihellys kantautui. Nykyään tuohon pyyn kiertämiseen osaa jo varautua ja kiertoa oli helppo seurata. Pillityksen kohteena ollut pyy oli aika huono hermoinen ja lensi yllättävän nopeasti suoraan pillityspaikkani viereiseen puuhun noin 20 metrin päähän. Sulkapilvi pöllähti ilmaan ja pyy hengettömänä tantereeseen.
Aloittaessani pyyn avauksen alkoi toinen pyy viheltämään aika lailla samoilta aloituspaikalta kuin tuo ensimmäinenkin. Tämä pyy numero kaksi ei ollut ihan niin innokas viheltäjä ja muutenkin se piti hermonsa paremmin. Näköhavainto tästäkin saatiin, mutta mieli teki jo lähteä Manun kanssa metsään. Näin ollen tämä pyy sai jäädä hallitsemaan reviiriään ensi syksyyn. Kolmaskin pyy vihelteli lähellä, joten vanhaan luottopaikkaan voi varmoin mielin mennä myös ensi syksynä.
Manun kanssa suoritettu lenkki noudatteli lauantain lenkkiä, ei näkö-, kuulo- eikä hajuhavaintoja linnuista. Ei koiralle tai isännälle. Noh tulipa ainakin kuntoilua. Lopuksi otettiin vielä noutotreeni pyyllä. Manulla oli havaittavissa pientä tahallista pureskelua noudon yhteydessä. Tähän tulee kiinnittää huomiota talven noutotreeneissä. Tuo Manun omatoiminen lihanmureutus kun ei ole kaikkein toivottuin ominaisuus, jos linnuista haluaa saada muutakin kuin jauhelihaa.
Vielä ei kuitenkaan ole aika Manun tämän metsästyskauden todistukselle. Ennen joulua on vielä tarkoitus päästä muutaman kerran treenamaan riistatyöskentelyä fasaaneilla.
Manulle illallinen 