Fasaanitreenit Savolassa

Metsäkanalintukauden päätyttyä oli isänpäiväviikonlopun lauantaina vuorossa fasaanitreenit Savolassa, Konnevedellä. Münsterikerhon järjestämässä tapahtumassa oli tarkoitus suorittaa kokeenomaista kanakoirametsästystä. Kukin koira haki vuorollaan muutamaan otteeseen 10-15 minuutin erän ja muut seurasivat mukana takajoukoissa. Mukana oli yhteensä kuusi münsteriä, ikähaarukan ollessa 7,5 kk vanhasta koirasta nelivuotiaaseen koiraan. Manulle tapahtuma oli siinä mielessä kotoisa, että mukana oli myös kaksi Manun sisarusta.

Kovasta yrityksestä huolimatta fasaanit pitivät henkensä ja muutenkin saivat pysyttyä piilossa. Kaiken tiedon mukaan alueella piti olla hyvin fasaaneja. Maasto oli sen verran tiheää, että fasaanien oli helppo piiloutua kasvuston sekaan ja juosta koiran edeltä turvaan hyvissä ajoin. Kuudesta koirasta kaikki paitsi Manu saivat aikaan jonkinlaisia tilanteita, mutta pudotuksiin ei ollut mahdollisuutta. Siinä vaiheessa, kun koira sai seisonnan ja ampuja ja koiran ohjaaja lähestyivät koiraa, oli fasaani jo juossut tilanteesta karkuun. Koirilta olisi vaadittu röyhkeyttä ja taitoa linnun käsittelyyn, mutta nuorilta koirilta tämä vielä puuttui.

omaa vuoroa odottelemassa

omaa vuoroa odottelemassa

Jos joku vielä väittää, että fasaaninmetsästys ei ole oikeaa metsästystä, kun siinä ammutaan kesykanoja pihojen nurkilta, niin suosittelen vierailua Savolaan. Alueen fasaanit olivat villilintuja, jotka olivat olleet metsässä useamman kuukauden. Linnut osaavat hyvin käyttää peitteisen maaston hyväkseen. Nämä fasaanit ovat täysin eri maata kuin ne kaupungeissa käyskentelevät linnut, jotka syövät emäntien kukkapenkeissä.

Treenipäivä antoi itselle hyvän kuvan Manun tämänhetkisestä tilanteesta verrattuna sisaruksiin. Oman arvioni mukaan Manu on noin yhden syksyn verran sisaruksiaan jäljessä kehityksessään. Kuten blogissa on aiemmin kerrottu, Manuahan ei edellisvuoden syksynä kiinnostanut linnut vielä yhtään. Tällä hetkellä Manu ottaa jo lintujen hajuja ilmasta ja myös seuraa niitä, mutta ei vielä aktiivisesti etsi lintujen hajuja. Näin ollen Manu ei vielä ole kokonaan syttynyt riistalle. Tämä osaltaan johtaa myös hitaaseen hakuvauhtiin. Manun hakuun tulee vauhtia vasta kun linnunhajut kunnolla tulevat nokkaan. Verrattuna Manun sisarukseen (joka juuri sai NUO1 -tuloksen kokeesta), Manu on suurinpiirtein samassa tilanteessa kuin tämä sisarus oli viime syksynä. Eli on ottanut ensimmäiset seisonnat ja kiinnostus lintuihin on syttynyt.

Missä fasaanit luuraavat, tuumailee Manu

Missä fasaanit luuraavat, tuumailee Manu

Päivän loppuun Manu vielä näytti vähän luonnettaan kylmän linnun noutotreenissä. Noudon sijaan Manu päätti vielä varmuuden vuoksi kiertää koko pellon ja vasta tämän kunniakierroksen jälkeen saatiin nouto jotenkuten suoritettua. Kouluttajamme, Vakkerin Timpan, sanoin: ”Mauno on omanlaisensa persoona”.

Tarkoitus olisi treenata Manua vielä fasaaneilla jossain vaiheessa ennen vuodenvaihdetta. Tästä lisää, kunhan treenit on saatu pidettyä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s