Manun mysteeriyskä

Kuten fiksuimmat voi otsikosta päätellä, Manulla on vieläkin yskä jatkunut. Se on muutenkin hieman kummallinen yskä, koska Manu yskäisee pari kolme kertaa aina juotuaan, ja vain silloin. Ei missään muissa tilanteissa siis. Koska se on syönyt jo 2 viikkoa korkeaa kortisoniannostusta eikä yskä ole laantunut (PIE-yskä loppui muutamassa päivässä kun kortisoni ekan kerran aloitettiin), vei Olavi tänään Manun takaisin lääkärille. Olin itse arvellut, että sillä voisi olla taas nielu tai nielurisat tulehtuneet mikä aiheuttaisi juomisen jälkeistä köhimistä.
Nielu oli kuitenkin ihan ok eli ei merkkejä tulehduksesta. Joten vaihtoehtoja on nyt kolme:

1) PIE on tullut takaisin. Tämä on mahdollista (ja huonoin vaihtoehto), mutta ei kovin todennäköistä. Ainakin sen perusteella että kortisoniannostus on nyt aika korkea ja yskä jatkuu. Myös oireet ovat erilaiset kuin silloin kun PIE oli pahimmillaan (eli silloin yskimistä esiintyi kaikissa tilanteissa, ei pelkästään juomisen jälkeen ja köhiminen oli myös kovempaa nykyiseen verrattuna).

2) Kortisoni aiheuttaa yskää. Se, mistä se johtuisi, ei oikein tullut selville Olaville enkä ollut itse tällä kertaa mukana kyselemässä. Ilmeisesti se voi jotenkin ärsyttää hengitysteitä tmv. Pitäisi helpottaa nyt kun annostusta lasketaan, jos yskiminen johtuu kortisonista.

3) Manulla on jonkinlainen muu tulehdus, jota kortisoni hieman ”hillitsee” niin ettei se puhkea pahemmaksi. Tätä on hankala todistaa koska ilmeisesti tulehdusta olisi vaikea nyt havaita edes verikokeesta kun on vahva kortisonilääkitys päällä. Jos yskä ei hellitä kun kortisoniannostusta pienennetään, syötetään sitten ab-kuuri ja katsotaan mitä tapahtuu. Saatiin jo resepti valmiiksi, katsotaan nyt tarvitaanko sitä. Toivottavasti ei.

Nyt siis vaan (taas) pienennetään annostusta ja seuraillaan koiraa. On tämä vekslaamista nyt! Tilanne on kyllä kieltämättä hankala tuon kortisonin kanssa, kun se tekee Manun niin janoiseksi ja väsyneeksi, sekä aiheuttaa lähes päivittäin mahanpuruja koiraparalle. Mutta takaraivossa kyllä kolkuttelee pelko että sitten saadaan PIE takaisin kun kortisonia vähennetään… Näinköhän Manusta enää tervettä saa :( Pitää yrittää toivoa, onneksi Manu ei tunnu tilanteestaan kärsivän. Nytkin yrittää kovasti tiedottaa että olisi iltaruoan aika!

Huono päivä

Tänään oli surkea päivä. Töissä on ollut vähän rankkaa ja kun väsyneenä raahauduin kotiin, huomasin että Manulla olikin ollut maha sekaisin ja eikun mattopyykille heti. Lisäksi Manu on ollut pari päivää hyvin väsyneen oloinen, sitä ei ollenkaan huvita kävellä ulkona ja hermot alkaa mennä itsellä tuohon sairasteluun. Lisäksi on vähän epätoivoiset tunnelmat, koska tässä on jo niin pitkä sairasteluputki takana enkä juuri mitään muuta nyt toivo kuin että koira parantuisi ja pysyisi edes vähän aikaa terveenä. Toivottavasti Manu piristyy kun kortisoniannostusta pienennetään taas ensi viikolla.

Viikonlopuksi lähdetään reissuun, joten täällä voi olla hiljaista. Päivittelen, kun on jotain positiivisempaa kerrottavaa… Olavi on muuten viime aikoina tehnyt parikin hankintaa joista voisi kirjoitella tänne, katsellaan asiaa ensi viikolla.

Pulmonaarinen eosinofiilinen syndrooma

Eli ns. PIE -oireyhtymä. Selvisihän se köhän syy…

Kuten olen jo täällä kertonut, Manu on yskinyt joulukuun alusta asti. Joulun aikoihin syötettiin tähän antibioottikuuri, mutta sekään ei auttanut, joten eilen vein Manun tarkempiin tutkimuksiin. Oireiden perusteella lääkäri epäili ensin että Manulla olisi joku vierasesine, esim. tikku, tarttuneena jonnekin ja se yrittäisi sitä yskiä ulos.

Manu rauhoitettiin ja siltä otettiin verinäyte, röntgenkuvat päästä, kaulasta ja rintakehän alueelta, sytologinen näyte henkitorvesta sekä tehtiin vielä hengitysteiden tähystys. Röntgenkuvissa näkyi, että keuhkoissa oli joitakin ”tummentumia” (en nyt enää muista oikeaa termiä) ja lisäksi tähystyksessä löytyi tulehtuneet nielurisat ja äänihuulet sekä limaa henkitorvessa. Kaupan päälle vielä osittainen tracheakollapsi eli henkitorven laskeuma (yskimisestä johtunut). Jippijee…

Eläinlääkärin paperissa lukee, että ”PIE:n aiheuttajaa ei tunneta, mutta sen epäillään olevan jonkin tyyppinen immunologinen yliherkkyysreaktio. PIE aiheuttaa keuhkoputkien sileän lihaksiston pitkäaikaisen tulehdustilan, jolle on tyypillistä köhiminen, liman eritys, vaikeutunut sisään hengitys ja painon aleneminen, sekä ns. sekundääri-infektiona bakterielli keuhkokuume.”

Nyt sitten Manu joutuu taas kortisonikuurille, jotta saadaan tämä tauti taltutettua. Yleensä kuulemma tarvitaan noin kolmen kuukauden kuuri. Lisäksi vielä 2 eri antibioottia bakteeritulehdusten hoitoon. Ikävää, mutta eihän se auta kun antaa lääkkeet ja toivoa että ne auttavat. Hyvä puoli on se, että kun on sentään tiedossa mikä koiraa vaivaa, saatetaan päästä siitä vaivasta joskus eroonkin.

Eläinlääkärin mukaan lähes kaikki hänen näkemänsä PIE -tapaukset ovat metsästyskoirilla, erityisesti kuulemma norjanharmailla. Voi olla, että tauti aiheutuu siitä kun koiralla menee jotakin hengitysteihin tai keuhkoihin, esim. likaista vettä, pölyä tai pieniä roskia. Se voi olla että Manullakin on mennyt jotain keuhkoihin metsäreissuilla, se kun välillä juoksee kuin heikkopäinen ja siinä sammalet lentää ja havunneulaset pöllyää. Toisaalta tauti voi johtua kai muustakin, esim. allergia voi sen laukaista eli vaikea sanoa mistä on tullut. On myös edelleen mahdollista, että jossakin on se vierasesine, koska esim. puutikut eivät röntgenissä näy.

Voi Manu-parkaa, on sillä ollut varmaan kurja olo vaikka onkin vaikuttanut suht normaalilta ja ainakin ulkona hyvin virkeältä. Sisällä se on välillä ollut vähän vaisun oloinen, eikä kyllä ihmekään jos kerran on tulehdusta siellä täällä ja henkitorvi täynnä limaa. Eilen aloitettiin lääkitys ja tänään ei ole ainakaan minun kuullakseni koira yskinyt, vaikka sehän nyt on selvä ettei se vielä parantunut ole. Mutta ehkä jotain parannusta on tilaan jo tullut kuitenkin.

toipilas unten mailla

toipilas unten mailla

Huvittavinta tässä tapahtumassa oli se, kun tulimme kotiin eläinlääkäriltä ja Manu oli vielä ihan tokkurassa rauhoituksesta. Laitoimme sen omalle pedille viltin alle pötköttämään ja menimme laittamaan itselle ruokaa keittiöön. Kohta alkaa kuulua haparoivien askelten ääntä ja pian Manu hoipertelee keittiöön jalat hädin tuskin kantaen viltti vielä selässä roikkuen (ai te teette ruokaa, kyllä määkin jo syömään pystyn). Manun saisi varmaan herätettyä kuolleistakin sillä että menisi vaan keittiöön rapistelemaan jotain…

Nyt kaikki pitää peukkuja, että saadaan (jälleen) Manu kuntoon :)

P.S. En voi tarpeeksi sanoa miten iloinen olen siitä että otettiin Manulle vakuutus heti pentuna. Tästä reissusta lasku n. 370 € ja kun 2-4 viikon päästä pitää viedä kontrollikäynnille, epäilen että lasku tulee olemaan n. 200 €:n luokkaa. Tärkeintä tietysti että koira saadaan kuntoon maksoi mitä maksoi, mutta kyllä se vakuutus vähän lohduttaa näissä tilanteissa.

Viikon kuulumiset

Täällä ei taaskaan ole tapahtunut mitään ihmeellistä (yllätys), ainakaan koiran suhteen. Manu on edelleen köhinyt hieman, joten varasin sille ajan tarkempiin tutkimuksiin eläinlääkärille. Tosin aika on vasta ensi viikolla ja vielä hieman elättelen toivoa että yskä ehtisi hävitä tämän viikon aikana ja varattu aika voitaisiin perua. Ei tekisi mieli syöttää mitään ab -kuuria taas, mutta pakkohan se on jos ei muuten päästä köhästä eroon. Aika kova ikävä on jo kunnon lenkeille Manun kanssa.

IMG_3312

Virtaa Manussa kyllä riittää. Talvi on viimeinkin tullut kunnolla tänne Kuopion seudulle ainakin ja luntakin ollaan saatu hieman. Aina kun tulen töistä ja lähden Manun kanssa ulos, on meno ihan mahdotonta. Kuin jotain minirodeoponia yrittäisi taluttaa. Varmaan olisi joku kurinpalautuskin paikallaan, mutta toisaalta helpompi olisi opettaa koiraa jos se ei olisi niin täynnä energiaa että tuntuu räjähtävän käsiin.

Viikonloppuna käytiin läheisellä kentällä tekemässä muutama noutoharjoitus damilla. Yritettiin taas opettaa eteen -käskyä, mutta tällä kertaa ei kovin suurella menestyksellä. Muutaman harjoituksen jälkeen olikin meillä jo sormet niin jäässä että päätettiin jatkaa matkaa ja jättää perusteellisemmat treenit toiseen kertaan.

IMG_3305B

Sunnuntaina aloitettiin Manulle matokuuri, se kun oli syksyltä ”hieman” venähtänyt kunnon pakkasia odotellessa. Yleensä matokuurista ei ole tullut mitään ongelmia, mutta tällä kertaa Manu sai pahat vatsanväänteet siitä ja kyllä oli melko tulipalokiire ulos maanantaina kun töistä tulin kotiin. Onneksi maha rauhoittui heti sen jälkeen joten ei tarvitse ainakaan koirasta huolehtia työpäivän aikana.

Eilen haettiin uusi auto kotiin (vihdoinkin) ja ensi viikonlopuksi kun ajateltiin ajella käymään minun kotiseudulla (äitille muuten tiedoksi), pääsee Manukin katsastamaan uudet matkustusolosuhteet. Jos Olavi raaskii koiraa ottaa kyytiin ollenkaan… :)

Joulunvietto

Meidän 6 päivän joulureissu Pohjois-Karjalaan ja mökille Tuusniemeen meni hyvin. Manu tosin ei pystynyt oikein rentoutumaan kun oli niin paljon hälinää ja vieraita ihmisiä ym, joten nyt se nukkuu varmaan pari päivää putkeen täällä kotona. Kyllä se kyläillessäkin on yleensä ihan rauhallisesti ja nätisti, mutta vieraissa paikoissa se ei nuku päivisin. Oli mukavaa jälleen nähdä, miten hyvin Manu suhtautui lapsiin. Se ei esim. ollenkaan nosta kierroksia ympärillä juoksevista lapsista. Iäkkäämmät ihmiset onkin sitten asia erikseen… Mutta uskalsi se jo pikkuisen käydä ukkiakin kädestä nuuhkimassa.
IMG_3215b
Nyt on ehkä vähän mieli maassa tuon Manun edelleen jatkuneen yskän takia. Olavi käytti Manun lääkärissä tuossa ennen joulua ja syy ei oikein selvinnyt verikokeestakaan. Ab-kuuri syötettiin, mutta yskä jatkuu edelleen. Onneksi koira on kuitenkin hyvävointinen, syö hyvin ja haluaisi juosta ulkona. Pitää tässä vielä seurailla ja ellei nyt muutaman viikon sisällä ala helpottaa niin pitää sitten varata tarkempia tutkimuksia. Pitäkää peukkuja, että päästäisiin eroon tuosta yskästä!
Manulle löytyi muuten aika monta lahjaa pukinkontista. Vähän kyllä epäilyttää että onkohan se ollut kuitenkaan ihan näin kilttinä:

herkkuja ja uusia leluja

herkkuja ja uusia leluja

Tänään käytiin ostamassa uudet heijastinvaljaat lenkkeilyä ja irtijuoksutusta varten. Oikeassa koossa ei ollut kyllä poikien värejä jäljellä joten Manu sai pinkit :) Ostin myös itselleni uudet talvilenkkarit rikki menneiden tilalle, joten nyt eikun sitä lunta ja koira kuntoon niin päästään valloittamaan taas lenkkipolkuja!

Kennelyskää?

Manu on edelleen kipeänä. Sillä on nyt kestänyt varmaan puolitoista viikkoa kova köhä. Soitin tänään eläinlääkärille ja kyselin neuvoja. Kuulemma jos kestää yli kaksi viikkoa putkeen, kannattaa viedä tutkittavaksi. Manu on onneksi kuitenkin hyvävointinen muuten, ruoka maistuu entiseen tapaan ja ulkona olisi virtaa vähän turhankin paljon. Eli seuraillaan edelleen tilannetta ja varmaan pitää ensi viikolla käyttää lääkärillä jos ei köhä ala loppua ennen sitä. Liekö sitten kennelyskää liikkeellä, kun tuntuu olevan niin sitkeä tauti?

Nyt ei olla siis puuhattu oikein mitään, kun Manu täytyy pitää levossa. Viikonloppuna oltiin Kontiolahdella käymässä. Manu oli käynyt pissimässä salaa matolle, sisällä siis. Samaan kohtaan tosin oli narttukoira pissannut joskus aiemmin joten selittynee sillä… Yritettiin järjestää koulutustilaisuus siitä, että saikos sisälle merkkailla (kolinapurkki valmiudessa) mutta eihän se tietenkään sitten enää yrittänyt merkata. Lisäksi käytiin hakemassa lisää hevosen jauhelihaa pakastimeen, noin 8 kg taisi siinä olla ja hintaa oli 2 € / kg, mikä ei ole hevosenlihasta mikään paha hinta. Ennen ollaan joskus ostettu niitä Oscarin puolen kilon paketteja, niissä on kilohinta jotain 5,50-6 € välillä muistaakseni tuolla tehtaanmyymälässä.

masentunut pikkumonsteri

masentunut pikkumonsteri

Kotiin tullessa poikettiin vielä Tuusniemen mökillä. Oli kiva huomata, miten hyvin Manu suhtautui siellä vieraina olleisiin lapsiin. Jostain syystä Manu pelkää (ja siksi haukkuu) vanhuksia ja muutenkin etenkin vieraita miehiä saattaa arastella alkuun, mutta lapset on näköjään Manun mielestä mukavia. Tuossa meidän lähellä onkin ala-aste ja usein tulee lenkillä lapsia vastaan, etenkin silloin joskus kun ehtii arkisin päiväsaikaan käydä lenkillä. Kerran nauratti, kun kävelin siitä ohi Manun kanssa ja vastaan tuli ehkä ykkös- tai kakkosluokalla oleva poika. Oli satanut lunta ja Manu oli ihan hepulissa siitä. Se poika vaan huusi minulle: ”Ei se haittaa, meilläkin on villi koira!” :D

Eipä nyt tämän kummempia kuulumisia ole kerrottavaksi. Blogissa varmaan jatkuu hiljaiselo niin kauan kunnes Manu tervehtyy ja voidaan tehdä ja treenailla taas jotain. Toivottavasti päästään pian taas terveiden kirjoihin!

Tassuongelma

Manu on taas satuttanut tassunsa, ilmeisesti viime viikonloppuna siellä koulutuksessa. Tassunpohjasta anturoiden välistä löytyi pienehkö, mutta (mielestäni) aika syvä haava. Varmaan oli joku keppi tmv. tökännyt sinne. Nyt täytyy vain yrittää pitää tassu kuivana ja puhtaana (helppo homma näillä keleillä). Lisäksi olen laittanut haavan päälle Bacibact -voidetta, koska haavan ympäristö vähän punoittaa. Toivon mukaan se ei tulehdu, ettei tarvitsisi taas syöttää ab -kuuria. Yritetään ensin, josko vaiva hoituisi kotikonsteilla, kun ei tunnu kovinkaan paljon koiraa onneksi haittaavan.
Tämä tassuhaaveri kyllä estää kaikenlaiset treenit, lenkkeilyt ym. aika tehokkaasti. Pitää varmaan keksiä jotain aivojumppaa koiralle, mitä voisi sisällä tehdä. Muuten voi olla että yksi virkeä pikkumonsteri ei anna meidän nukkua ensi yönä :)

Väsymystä ilmassa

Meillä oli aika rankka viikonloppu. Matkustimme Olavin kotiseuduille hirvijahdin aloitusta varten. Tautimagneetillemme eli Manulle tuli joku hyvin ärhäkkä mahatauti joka kesti sitten perjantaista tähän päivään asti. Ei auttanut edes Canikur, mikä yleensä on tehonnut nopeasti. Itsellä on melko väsynyt olo, kun on nukkunut huonosti ja juossut käyttämässä koiraa ulkona yötä päivää viimeiset 4 vuorokautta.
Tänään sitten vietiin Manu lääkärille, kun ei tuntunut tauti helpottavan. Antibioottikuurihan sieltä saatiin, ilmeisesti koiralla on suolistotulehdus. Nyt on kuulemma paljon liikkeellä jotakin koirien tarttuvaa virustautia, mikä tällaista aiheuttaa. Nyt vaikuttaa, että antibiootti rupesi heti helpottamaan Manun oloa ja jospa saataisiin vaikka nukuttuakin ensi yönä. Kukahan muuten kehittelisi jonkinlaisen bonuskorttijärjestelmän eläinlääkärille? Sen verran ollaan jo kanta-asiakkaita…

viikatemieheltä pelastuneet

viikatemieheltä pelastuneet

Muuta ohjelmaa viikonlopussa oli lampaan teurastus jotta saatiin täytettä Manun pakastimeen. Yllätin muuten itsenikin, kun olin mukana suolistamassa ja nylkemässä lammasta. Poistuin paikalta vain lopetuksen ajaksi. En pökertynyt enkä edes itkenyt (paitsi ihan vähän). Noin 20 kiloa tuli lihaa ja luita Manulle ja jokunen kilo jäi luita vielä muille annettavaksi. Eli kiitokset vaan appiukolle lampaan ”uhraamisesta”!
Nyt on esimerkiksi kylkiluusiivuja pakkasessa:

Manulle sitä illallista

Manulle sitä illallista

Eipä nyt tule mieleen mitään järkevää, mitä tänne voisi vielä kirjoitella viime aikojen kuulumisista. Pitäisi saada hyvät yöunet, että rupeaisi ajatus taas kulkemaan. Ensi viikonloppuna on suunnitelmissa mennä Tuusniemen mökille ja Olavi meinaa lähteä linnustamaan, jos vaan saadaan Manu terveeksi.

Iileskotti-Manu

Meille on muuttanut pieni kiusanhenki. Kurittomuus on lisääntynyt hälyttävää vauhtia viime aikoina. Ollaan oltu siis liian kilttejä. Koira pomppii kahdella jalalla jatkuvasti (hyppi jopa meillä käyneen huoltomiehen päälle, onneksi oli koiraihminen), hakee koko ajan huomiota raahaamalla rakasta oravavinkulelua syliin/sohvalle/jalkoihin ja yrittää itsekin nousta sohvalle ja sänkyyn. Huomasin myös, kun Manu yhtenä päivänä kehitteli mielessään suunnitelmaa keittiönpöydällä olleen juuston varastamiseksi. Se suunnitelma jäi kyllä toteuttamatta.
Nyt pitää itse ottaa paljon tiukempi linja ja etenkin tuon hyppimisen pitää loppua. Jos vielä koiran isäntäkin osallistuisi näihin talkoisiin…

vilperienergiaa

vilperienergiaa

Muuta harmia viime päivinä on aiheuttanut Manun jatkunut yskä ja köhintä. Nyt se on kyllä jo vähenemään päin, mutta vielä pidetään koiraa levossa varmuuden vuoksi. Lisäksi iltaruoka on muutaman kerran oksennettu pari tuntia ruokailun jälkeen. Matolle, tietenkin. (On se muuten mukavaa hommaa siivota puoliksi sulaneita muikkuja vaalealta matolta.) Epäilen että vatsa saattoi ärtyä valkosipulijauheesta, jota lisäsin ruokaan tuon yskän takia. Ainakin nyt on muutama päivä säästytty mattopyykiltä kun jätin jauheen pois.
Tämän kummempia kuulumisia ei meillä nyt ole, kun ei olla juuri mitään voitu tehdäkään. Ensi viikonloppuna suunnataan Olavin kotiseuduille, kun hirvijahti alkaa siellä. Jos Manu paranee niin kaipa Olavin suunnitelmissa on käydä lintujakin tiirailemassa. Ai niin, ja suunnitelmissa on myös teurastaa pari lammasta Manun ruokavaraston täydennykseksi. Hieman jännittää, että mitähän siitäkin tulee..? Terveisin nimimerkki ”Veri aiheuttaa heikotusta”.

Kuulumisia

Viikonloppuna oltiin Kontiolahdella käymässä. Olavi ja Manu kävi pari kertaa metsällä vanhempieni mökin ympäristössä, mutta ei saalista. Havaintoja taisi tulla 2 teerestä ja pyistä. Manu ei kuitenkaan seisonut joten ei tarvinnut pudottaa mitään. Manun mielestä parasta koko viikonloppureissussa taisi olla ”isoveli” Alfan näkeminen. Alfa on siis siskoni englanninvinttikoira ja Manun lempiasia nro 2 koko maailmassa (ruuan jälkeen).

Tänään palasin itse koulunpenkille ja Manu oli pitkästä aikaa pitkän päivän yksin kotona. Virtaa oli melko paljon, kun lähdettiin lenkille kotiin päästyämme… Mutta mitään tuhmuuksia ei ilmeisesti oltu tehty kuitenkaan yksinollessa.

Pitää varmaan ottaa pari päivää (tai jopa koko viikko) nyt kevyesti liikunnan kannalta, kun Manu on vähän köhinyt viime päivinä. Tänään tuntui jotain limaa yskivän. Olen syöttänyt valkosipulia ruuan seassa, jos siitä olisi jotain hyötyä (plus Manu tykkää siitä). Lisäksi toisesta etutassusta oli taas iho mennyt rikki metsäreissun aikana. Onneksi vaan se pintaiho eikä koira tunnu aristavan sitä ollenkaan. Kävin ostamassa apteekista pihkasalvaa, jonka pitäisi olla hyvä tuollaisiin pikku tassunirhaumiin ym.

Loppuun vielä vanha kuva Manusta ja saaliista (oikeiden riistakuvien puutteessa):

P.S. Huomasin muuten (kun katsoin blogia eri koneella kuin yleensä) että jotkut kuvat näkyi tosi pienenä. Ainakin sillä koneella häikkä korjaantui sivua päivittämällä.