Pulmonaarinen eosinofiilinen syndrooma

Eli ns. PIE -oireyhtymä. Selvisihän se köhän syy…

Kuten olen jo täällä kertonut, Manu on yskinyt joulukuun alusta asti. Joulun aikoihin syötettiin tähän antibioottikuuri, mutta sekään ei auttanut, joten eilen vein Manun tarkempiin tutkimuksiin. Oireiden perusteella lääkäri epäili ensin että Manulla olisi joku vierasesine, esim. tikku, tarttuneena jonnekin ja se yrittäisi sitä yskiä ulos.

Manu rauhoitettiin ja siltä otettiin verinäyte, röntgenkuvat päästä, kaulasta ja rintakehän alueelta, sytologinen näyte henkitorvesta sekä tehtiin vielä hengitysteiden tähystys. Röntgenkuvissa näkyi, että keuhkoissa oli joitakin ”tummentumia” (en nyt enää muista oikeaa termiä) ja lisäksi tähystyksessä löytyi tulehtuneet nielurisat ja äänihuulet sekä limaa henkitorvessa. Kaupan päälle vielä osittainen tracheakollapsi eli henkitorven laskeuma (yskimisestä johtunut). Jippijee…

Eläinlääkärin paperissa lukee, että ”PIE:n aiheuttajaa ei tunneta, mutta sen epäillään olevan jonkin tyyppinen immunologinen yliherkkyysreaktio. PIE aiheuttaa keuhkoputkien sileän lihaksiston pitkäaikaisen tulehdustilan, jolle on tyypillistä köhiminen, liman eritys, vaikeutunut sisään hengitys ja painon aleneminen, sekä ns. sekundääri-infektiona bakterielli keuhkokuume.”

Nyt sitten Manu joutuu taas kortisonikuurille, jotta saadaan tämä tauti taltutettua. Yleensä kuulemma tarvitaan noin kolmen kuukauden kuuri. Lisäksi vielä 2 eri antibioottia bakteeritulehdusten hoitoon. Ikävää, mutta eihän se auta kun antaa lääkkeet ja toivoa että ne auttavat. Hyvä puoli on se, että kun on sentään tiedossa mikä koiraa vaivaa, saatetaan päästä siitä vaivasta joskus eroonkin.

Eläinlääkärin mukaan lähes kaikki hänen näkemänsä PIE -tapaukset ovat metsästyskoirilla, erityisesti kuulemma norjanharmailla. Voi olla, että tauti aiheutuu siitä kun koiralla menee jotakin hengitysteihin tai keuhkoihin, esim. likaista vettä, pölyä tai pieniä roskia. Se voi olla että Manullakin on mennyt jotain keuhkoihin metsäreissuilla, se kun välillä juoksee kuin heikkopäinen ja siinä sammalet lentää ja havunneulaset pöllyää. Toisaalta tauti voi johtua kai muustakin, esim. allergia voi sen laukaista eli vaikea sanoa mistä on tullut. On myös edelleen mahdollista, että jossakin on se vierasesine, koska esim. puutikut eivät röntgenissä näy.

Voi Manu-parkaa, on sillä ollut varmaan kurja olo vaikka onkin vaikuttanut suht normaalilta ja ainakin ulkona hyvin virkeältä. Sisällä se on välillä ollut vähän vaisun oloinen, eikä kyllä ihmekään jos kerran on tulehdusta siellä täällä ja henkitorvi täynnä limaa. Eilen aloitettiin lääkitys ja tänään ei ole ainakaan minun kuullakseni koira yskinyt, vaikka sehän nyt on selvä ettei se vielä parantunut ole. Mutta ehkä jotain parannusta on tilaan jo tullut kuitenkin.

toipilas unten mailla

Huvittavinta tässä tapahtumassa oli se, kun tulimme kotiin eläinlääkäriltä ja Manu oli vielä ihan tokkurassa rauhoituksesta. Laitoimme sen omalle pedille viltin alle pötköttämään ja menimme laittamaan itselle ruokaa keittiöön. Kohta alkaa kuulua haparoivien askelten ääntä ja pian Manu hoipertelee keittiöön jalat hädin tuskin kantaen viltti vielä selässä roikkuen (ai te teette ruokaa, kyllä määkin jo syömään pystyn). Manun saisi varmaan herätettyä kuolleistakin sillä että menisi vaan keittiöön rapistelemaan jotain…

Nyt kaikki pitää peukkuja, että saadaan (jälleen) Manu kuntoon :)

P.S. En voi tarpeeksi sanoa miten iloinen olen siitä että otettiin Manulle vakuutus heti pentuna. Tästä reissusta lasku n. 370 € ja kun 2-4 viikon päästä pitää viedä kontrollikäynnille, epäilen että lasku tulee olemaan n. 200 €:n luokkaa. Tärkeintä tietysti että koira saadaan kuntoon maksoi mitä maksoi, mutta kyllä se vakuutus vähän lohduttaa näissä tilanteissa.

Joulunvietto

Meidän 6 päivän joulureissu Pohjois-Karjalaan ja mökille Tuusniemeen meni hyvin. Manu tosin ei pystynyt oikein rentoutumaan kun oli niin paljon hälinää ja vieraita ihmisiä ym, joten nyt se nukkuu varmaan pari päivää putkeen täällä kotona. Kyllä se kyläillessäkin on yleensä ihan rauhallisesti ja nätisti, mutta vieraissa paikoissa se ei nuku päivisin. Oli mukavaa jälleen nähdä, miten hyvin Manu suhtautui lapsiin. Se ei esim. ollenkaan nosta kierroksia ympärillä juoksevista lapsista. Iäkkäämmät ihmiset onkin sitten asia erikseen… Mutta uskalsi se jo pikkuisen käydä ukkiakin kädestä nuuhkimassa.

Nyt on ehkä vähän mieli maassa tuon Manun edelleen jatkuneen yskän takia. Olavi käytti Manun lääkärissä tuossa ennen joulua ja syy ei oikein selvinnyt verikokeestakaan. Ab-kuuri syötettiin, mutta yskä jatkuu edelleen. Onneksi koira on kuitenkin hyvävointinen, syö hyvin ja haluaisi juosta ulkona. Pitää tässä vielä seurailla ja ellei nyt muutaman viikon sisällä ala helpottaa niin pitää sitten varata tarkempia tutkimuksia. Pitäkää peukkuja, että päästäisiin eroon tuosta yskästä!
Manulle löytyi muuten aika monta lahjaa pukinkontista. Vähän kyllä epäilyttää että onkohan se ollut kuitenkaan ihan näin kilttinä:

herkkuja ja uusia leluja

Tänään käytiin ostamassa uudet heijastinvaljaat lenkkeilyä ja irtijuoksutusta varten. Oikeassa koossa ei ollut kyllä poikien värejä jäljellä joten Manu sai pinkit :) Ostin myös itselleni uudet talvilenkkarit rikki menneiden tilalle, joten nyt eikun sitä lunta ja koira kuntoon niin päästään valloittamaan taas lenkkipolkuja!

Väsymystä ilmassa

Meillä oli aika rankka viikonloppu. Matkustimme Olavin kotiseuduille hirvijahdin aloitusta varten. Tautimagneetillemme eli Manulle tuli joku hyvin ärhäkkä mahatauti joka kesti sitten perjantaista tähän päivään asti. Ei auttanut edes Canikur, mikä yleensä on tehonnut nopeasti. Itsellä on melko väsynyt olo, kun on nukkunut huonosti ja juossut käyttämässä koiraa ulkona yötä päivää viimeiset 4 vuorokautta.
Tänään sitten vietiin Manu lääkärille, kun ei tuntunut tauti helpottavan. Antibioottikuurihan sieltä saatiin, ilmeisesti koiralla on suolistotulehdus. Nyt on kuulemma paljon liikkeellä jotakin koirien tarttuvaa virustautia, mikä tällaista aiheuttaa. Nyt vaikuttaa, että antibiootti rupesi heti helpottamaan Manun oloa ja jospa saataisiin vaikka nukuttuakin ensi yönä. Kukahan muuten kehittelisi jonkinlaisen bonuskorttijärjestelmän eläinlääkärille? Sen verran ollaan jo kanta-asiakkaita…

viikatemieheltä pelastuneet

Muuta ohjelmaa viikonlopussa oli lampaan teurastus jotta saatiin täytettä Manun pakastimeen. Yllätin muuten itsenikin, kun olin mukana suolistamassa ja nylkemässä lammasta. Poistuin paikalta vain lopetuksen ajaksi. En pökertynyt enkä edes itkenyt (paitsi ihan vähän). Noin 20 kiloa tuli lihaa ja luita Manulle ja jokunen kilo jäi luita vielä muille annettavaksi. Eli kiitokset vaan appiukolle lampaan ”uhraamisesta”!
Nyt on esimerkiksi kylkiluusiivuja pakkasessa:

Manulle sitä illallista

Eipä nyt tule mieleen mitään järkevää, mitä tänne voisi vielä kirjoitella viime aikojen kuulumisista. Pitäisi saada hyvät yöunet, että rupeaisi ajatus taas kulkemaan. Ensi viikonloppuna on suunnitelmissa mennä Tuusniemen mökille ja Olavi meinaa lähteä linnustamaan, jos vaan saadaan Manu terveeksi.