Olin viime torstaina kuunteluoppilaana koulutusillassa, jonka oli järjestänyt eläinfysioterapeutti Susanna Vartiainen. Aiheena oli harrastaessa sattuu ja tapahtuu, eli harrastuskoiran ensiavusta ja lihashuollosta oli puhe. Tärkeä aihe myös metsästyskoiran omistajalle, vaikka yleisön kysymyksistä päätellen luulisin että suurin osa kuuntelijoista oli agility- tai tokoharrastajia.
Ensiksi eläinlääkäri Paula Anttila kertoi koiran tapaturmista ja ensiavusta etenkin harrastuskoiran omistajan näkökulmasta. Kävimme läpi haavan, lämpöhalvauksen, kyynpureman ja allergisten reaktioiden hoidon sekä lyhyesti shokkiin annettavan ensiavun. Tieto oli aika ”perustasoa”, eli ainakaan itse en kokenut saavani kovin paljon uutta tietoa luennosta. Hyvä kumminkin kerrata perustietoja ja -taitojakin aina välillä. Yksi asia, mikä kyllä muistui taas mieleen, on edelleen keskeneräisen ensiapulaukkumme valmiiksi kokoaminen. Mitä siellä olisi hyvä olla, mutta meiltä vielä puuttuu, on esim. kylmäpakkaus. Lihasvamman (esim. venähdyksen) sattuessa olisi ensiavuksi hyvä antaa kylmää eikä aina ole esim. juoksevaa vettä käytettävissä. Pitää yrittää ennen ensi syksyn jahtikautta skarpata ja tehdä ensiapulaukku vihdoin valmiiksi.
Tämän jälkeen Susanna Vartiainen puhui koiran lihashuollosta, mikä tuntuu joskus metsästyskoiran omistajilta unohtuvan. Tosin nykyään varmaan on entistä vähemmän näitä häkissä tai juoksunarussa asuvia koiria, jotka eivät esim. lenkille pääse säännöllisesti. Koira on arvokas ”metsästysväline” siinä missä esim. kallis asekin, jota yleensä huolletaan tarkasti, ja koirasta pitäisi pitää vielä huomattavasti parempaa huolta kun kyseessä on elävä ja tunteva olento.
Ideaalitilanteessa koira ei tietenkään mene jumiin esim. metsästyspäivästä ja palautuu hyvin, mutta aina ei tilanne ole tämä. Riippuu rasituksesta, mikä kohta koirasta kipeytyy ja miten. Tokokoirista tulee monesti epäsymmetrisiä, ellei niitä muisteta huoltaa, koska ne seuraavat aina samalla sivulla jolloin toinen puoli koirasta kiristyy ja toinen heikentyy. Agilitykoirilla tulee tyypillisesti jumeja ristiselkään ja lapojen alueelle hyppimisen seurauksena. Metsästyskoirilla taas joutuu takaosa kovaan rasitukseen, koska koiran juostessa voima lähtee sen takaosasta. Tällöin esim. reisilihakset voivat jumiutua.
Mitä koiranomistaja voi itse tehdä koiran kunnon ja lihashuollon eteen:
- Liikunta / kunnon ylläpitäminen: koiralle tulisi tarjota monipuolista ja vaihtelevaa liikuntaa säännöllisesti. Mielellään pehmeillä alustoilla, esim. metsässä juokseminen tekee hyvää. Tietysti ottaen huomioon koiran kiinnipitoa koskevat säännökset, ettei koira pääse häiritsemään esim. lintujen pesintää. Täytyy muistaa myös riittävä lepo.
- Verryttely: ennen suoritukseen lähtöä olisi hyvä lämmitellä koiraa ja siten valmistella sen kehoa rasitukseen. Kävelyä, hölkkää, pikkupyrähdyksiä juoksua, koira pidetään lämpimänä, turkista voi kevyesti ravistella että pintaverenkierto lähtee toimimaan jne. Manua emme ole sen kummemmin lämmitelleet ennen metsästysreissuja, koska sen hakuvauhti on niin verkkaista ettei se siinä itseään revi hajalle. Joskus alkuun kuljetaan ensin tietä pitkin, jossa se omaan vauhtiin hölkkäilee. Jos meillä olisi koira joka oikeasti juoksisi kovaa hakuun päästessään, täytyisi alkuverryttelyyn varmaan kiinnittää enemmän huomiota. Samoiten on hyvä tehdä rasituksen jälkeen pientä loppuverryttelyä, että koiran hengitys tasaantuu. Samalla elimistölle annetaan mahdollisuus poistaa kuona-aineita lihaksista. Rasituksesta palannutta, läähättävää koiraa ei pitäisi koskaan esim. laittaa suoraan autoon, jossa se ei edes itse pääse liikkumaan niin että keho palautuisi suorituksesta.
- Kylmä/lämpöhoidot: Kylmä auttaa akuutteihin vammoihin, joiden syntymisestä on aikaa alle 24-48 h. Kylmää kannattaa antaa useita kertoja päivässä noin 15 minuuttia kerrallaan. Kroonisiin vammoihin auttaa lämpö. Ei ole itselle tullut mieleen laittaa Manun jumiutuvan reisilihaksen päälle vaikka lämmitettyä jyvätyynyä silloin tällöin… Tuntuuhan se lämpö itsestäkin hyvältä jos on joku paikka jumissa, miksei siis koirastakin.
- Kotihieronta: Kotonakin voi tervettä koiraa hieroa kevyesti, kun muistaa huomioida koiran antamat signaalit. Sairasta koiraa ei saa hieroa ja jollakin tapaa loukkaantunut/vammautunut kannattaa viedä ammattilaisen hoidettavaksi. Kotihieronnalla voi kuitenkin rentouttaa normaalia, tervettä koiraa esim. metsästyspäivän jälkeen. Lihaksia hierotaan isoilla, rauhallisilla ja pyörivillä liikkeillä.
- Venyttely: Samoin tervettä, aikuista koiraa voi venytellä kotona. Lihakset kannattaa lämmitellä ensin ja sitten viedään raaja kerrallaan ääriasentoon noin 30 sekunniksi. Koiraa kannattaa innostaa venyttelemään itsekin. Manun kanssa teemme esim. niin, että se namin perässä pyörii pieniä ympyröitä molempiin suuntiin, jolloin kyljet venyvät. Toinen liike mikä namin perässä on helppo tehdä on pään venytys alas etujalkojen väliin.
- Tarkkailu: oman koiran tarkkailu on olennaisen tärkeä asia! Kun oppii tuntemaan koiransa tavat ja olemuksen, esimerkiksi milloin se venyttelee, miten se liikkuu, miltä sen keho tuntuu omiin käsiin, huomaa kyllä jos joku muuttuu. Kun Manulla veti lantion ja reisien alue jumiin viime syksynä, huomasin sen ensiksi siitä ettei se enää venytellyt takajalkojaan unien jälkeen, kuten normaalisti. Liikkumisessa en vielä ehtinyt eroa huomata, mutta jos jumeja ei oltaisi hoidettu, olisi sekin vaikeutunut ajan myötä. Nyt taas yksi päivä huomasin, että se kirputti samaa kohtaa vasemmassa reidessään. Onneksi on jo hieroja-aika varattuna.
Koirilla syvien lihasten harjoittaminen tekee hyvää samalla lailla kun ihmiselläkin. Yksi hyvä niksi, jonka luennolta kuulin, on ilmapatjaharjoittelu. Matalan ilmapatjan voi täyttää jättäen sen hieman pehmeäksi ja sitten koira sen päälle liikkumaan (pyörimään, peruuttamaan jne.). Kun koira tasapainoilee pehmeällä alustalla, harjoittaa se syviä lihaksia jotka vaikuttavat taasen esim. hyvään koordinaatioon. Mielessä on ollut muutenkin uuden patjan ostaminen koska Olavi tykkää välillä nukkua lattialla Manun kanssa, ehkäpä siis suuntaamme ilmapatjaostoksille.
Ehkä tämä jonkun mielestä voi olla turhaa touhua, mutta oma mielipiteeni on, että koiran hyvinvointiin käytetty aika ei ole hukkaanheitettyä. Samalla kun katselee telkkaria ja koira makoilee jaloissa, voi käyttää ajan hyödyksi ja antaa vaikka sitä hierontaa. Se on selvä asia, että koiralta on turha odottaa sataprosenttista suoritusta metsälläkään, jos paikat kremppaa ja on jumissa tai jos koiran kunnosta ei ole huolehdittu asianmukaisella tavalla.