Arkista aherrusta

Tällä viikolla ei ole tapahtunut oikein mitään. Manu on ollut vähän vaisun oloinen pari päivää enkä oikein keksi mistä se johtuu. Yksi syy voi olla että tässä on ollut sateisia päiviä ja Manu inhoaa sateella lenkkeilyä. Sen mielestä silloin voisi vaan jäädä sisälle nukkumaan. Toivottavasti kyseessä on joku muu syy kuin koiran sairastuminen. Kun Manu viime kesänä sairastui vaskuliittiin, oireet alkoivat juuri noin että koira oli muutaman päivän normaalia vaisumpi ja sitten yhtenä aamuna ei jaksanutkaan nousta enää pediltä. Vaskuliitti kuulemma uusiutuu aika helposti mutta pidetään sormet ristissä että siitä ei ole kyse.

Tänä viikonloppuna olisi ollut Junkkari, eli Saksanseisojakerhon järjestämä tapahtuma, jossa nuoret koirat kootaan pentueittain samaan kokeeseen. Junkkarissa selvitetään koirien metsästystaipumuksia ja ulkomuoto-ominaisuuksia jalostusta silmällä pitäen. Siellä voi saada hyvän käsityksen oman koiran tasosta verrattuna muihin saman ikäluokan koiriin. Jokainen koira saa osallistua Junkkariin vain kerran elämässään (9 – 24 kk:n ikäisenä).
Me päätimme jo aiemmin että Junkkari jätetään Manun osalta väliin, osaksi Manun sairastelujen takia (emme olleet varmoja missä kunnossa koira on Junkkarin aikaan) ja osaksi myös siksi, että Manu on vielä niin kehittymätön metsästyskoirana. En usko että Junkkarissa ketään tai kenenkään koiraa ruvetaan vähättelemään tai moittimaan, mutta toisaalta koen että satsaaminen tällaiseen reissuun (ajallisesti ja rahallisesti) on fiksumpaa sellaisen koiran kanssa joka jo esimerkiksi seisoo linnuille. Ehkä sitten seuraavan koiran kanssa!
Toivomme Manun sisaruksille ja muillekin münstereille onnea ja menestystä Junkkarin koitoksiin! Me pidetään peukkuja, että siellä sujuisi hyvin. Manu puolestaan pääsee Tuusniemelle jahtiin isännän kanssa, saa nähdä millaisia tilanteita siellä saadaan aikaan.

Viikonloppu

Olin ajatellut kirjoittaa, että kerrankin ollaan kotosalla viikonloppuna. Mutta jahdiksi se meni sittenkin…
Perjantaina Manu sai vihdoinkin 1 v -rokotukset. Kortisonikuurin takia niitä ei voitu laittaa aiemmin mutta nyt on asia hoidossa. Kennelyskärokotus pitää uusia vuoden päästä, rabies metsästyskoiralla 2 vuoden päästä ja loput onkin kai voimassa 3 vuotta.
Tänään käytettiin Manu hierojalla tarkastuksessa. Olin vähän uumoillut, että sillä voi olla jotain jumeja. Erityisesti juhannuksena tehdyn kiveskiertymäleikkauksen jälkeen huomasin että se ei enää venytellyt takajalkojaan (sittenkään, kun leikkaushaava oli jo parantunut). Normaalisti Manu venyttelee vähintään unilta herättyään. No, sitten tulikin se vaskuliitti minkä aikana ei voi käydä hieronnassa joten asia siirtyi. Manu tuntui jo vertyvän tässä kesän aikana entiselleen mutta halusin sen kumminkin käyttää tarkastuksessa.
(On sekin muuten, että itse raaskii käydä hierojalla ehkä kerran vuodessa-kahdessa mutta kun koirasta on kyse niin sinne vaan… Mutta toisaalta, koira kun on hankittu niin haluan siitä myös pitää hyvää huolta.)
Tarkastuksessa kävi ilmi että selässä on jotain pientä häikkää. Manu aristi hieman kosketusta, oikeastaan ”kyykkäsi” kun hieroja tunnusteli selkärangan viereisiä lihaksia. Muuten tilanne oli yllättävän hyvä eikä muualta siis löytynyt mitään jumeja. Tuon selän takia nyt kuitenkin aiotaan Manu käyttää tässä syksyn aikana varmaan muutamaan otteeseen hierojalla.
Tänään illalla meidän piti olla kotona ja olin hieman haaveillut elokuviin menemisestä. Manu ja Olavi kuitenkin karkasivat sorsastamaan Tuusniemelle. Huomisen suunnitelmissa on kai suunnata Pielavedelle koiran kanssa harjoittelemaan hakua ja katselemaan, josko niitä sorsia olisi siellä. Että semmoinen kotiviikonloppu tällä kertaa. On se tämä syksy kiireistä aikaa :)